TEMTSEEN

Sain baitsgaana uu? Dongoj saya Suhbaatar sumiin IV surguuliin 4,5-r angiinhnii sportiin temtseen bolj ondorloloo. Temtseeniig 4-r surguuliin bieiin tamiriin yapon bagsh AMI zohion baiguulsan. Tuund tuslahaar Ulaanbaatar, Darhan hotuudad ajillaj baigaa JAIKA-giin yapon bagsh nar irsen baiv. Manai huuhduudiin hogjliin toloo als holoos irj ajillaj baigaa ni ih saihan sanagdaj baina. Onoodor amraltiin odor. Gevch mongol, yapon olon bagsh nar ene odor setgel zutgel negtei hamtran, sain ajillalaa. Zarim etseg ehuud irsen baigaa haragdsan. Boroo, shamraga orson ch bid bugdeeree ajlaa amjilttai hiij duusgav. Huuhduud maani ch sain oroltsloo. Ariuka maani angiudiin photo zuragchnaar ajillav. Avsan zurgaa computertee oruulj temtseenii bichlegiig uzlee. Sain bichleg bolson baina. Ta buhend bayarlalaa.  Ene odor tsas, boroo, salhi, nar eeljlen  soligdoj bidniig bas davhar soriv. Gevch bugdeeree ajrahgui alhaad, jagsaad, guildeed ih zavgui bailaa.    Margaash sain odor. SAIHAN AMRAARAI. Bi Davaa garigt montaj hiine.

BATGA, HEREE

Sain baitsgaana uu? Onoodor baigaliin duu chimeenii jagsaalt gargav. Ovoo heden bichlegtei boljee. Duu chimeegee angilav. Mal, shuvuu, baigaliin uzegdel, amitan geh meteer yalgalaa. Ariukad honi yamaa mailah, uher mooroh, mori yantsgaah, turgih geed temeeg heleh getel bi ooroo medsengui. TEMEE YADAG YUM BOL? Uuniig meddeg huuhed baival nadad heleerei. Bi bas olj medehiig hicheenee. Daraa ni ''HURUSATO'' duug mongol hel deer orchuulav. Manai Ariuka  negdugeer badgaa bicheed Hoyordugaar batga gej bichsen baiv. BATGA bish BADAG gedeg getel BATGA YU VE? gej asuuv. Batganii tuhai tailbarlatal nuuree daraad negdugeer batga, hoyordugaar batga ''aan. oilgoloo'' geed uhtlee ineelee.

Soninoos bid hoyor shuvuunii angilal hiij baital genet togos sanaand orood togosnii tuhai yariltsav.  Yapon erdemten Ozava Shigeo togosiig ''SHUVUUNII ODOOR BIEE CHIMSEN HEREE'' gej tailbarlasan baiv.  Bi mash ih gaihlaa. Anh udaa togosnii tuhai iim todorhoililt unshij baina. Bid togosiig goyo gangan gedgeer ni medne. Togos uneheer mash muuhai duugardag. Bi anh togosnii duug sonsood ''YAMAR MUUHAI DUUGARDAG YUM BE? gej ih gaihsan maani sanagdlaa. Neeree ch ''SHUVUUNII ODOOR BIEE CHIMSEN HEREE YUM BOLOV UU??

HURUSATO

Sain baitsgaana uu? Hurusato gedeg ni yaponoor torson nutag gesen ug. Onoodor Suhbaatar sumiin 2 dugaar surguuliin 5 a angiinhand Suhbaatar sumiin 4 dugeer surguuliin baga angiin yapon bagsh Chie, 2 dugaar surguuliin hogjmiin bagsh B. Amarsaihantai hamtran "Torson nutgiin dursamj'' gedeg yapon duu zaaj ogloo. Harin bi bolovsrol soyoliin gazriinhaa surguuliin omnoh bolovsroliin yapon mergejilten Naukod '' Maamuu naash ir'', '' Manai bagsh too zaasan'' gedeg 2 mongol duu zaalaa. Nauko margaash bichlegiin apparat avchirch bichleg hiij avna geheer ni '' teg teg zovhon chi sonsvol duulj ogch bichuulj bolno'' gesen chin Ryoko '' Aan bi youtube deer tavina daa '' gej namaig ''ailgav''.   

''HURUSATO'' duug 2010 onii 09 dugeer sariin 27-nii odor BTV-eer tsatsna. TAALAN SOYORHONO UU!

TOLOVLOGOO

Sain baitsgaana uu? Onoodor buten jiliin nevtruulgiin tolovlogoo gargalaa. 2 doloo honogt neg nevtruuleg hiiye gej yariltslaa. Bas temdeglelt odruudiin jagsaalt gargasan. Getel 09 sariin 27-30 -nii odruud baigali hamgaalah odruud yum baina. Edgeer odruud zovhon manai ulsiinh uu esvel delhiinh uu gedgiig oilgosongui. uchir ni 6 sard delhiin baigali hamgaalah odor baidag. 09 sariinhiig shalgaad ta buhend helnee. Ariuka ene odor '' Tegsen ch gesen dee'' gedeg shine oguulber surlaa. Margaash ogloo ert 06 tsagt Orhon goliin ereg deer ochij baigaliin zurag avahaar yariltslaa.

Manai studi ene baishingiin hoyor davhart zuun gar talaasaa 1 deh tsonhtoi oroond bairladag.

BAIGALIIN DUU CHIMEE

Sain baitsgaana uu? Onoodor Ariuka bid 2 hogjmiin bolovsroliin hicheeld zoriulj baigaliin duu chimee hiiye gej yariltsaad turshiltiin bichleg hiiheer uuland garlaa. Salhinii chimee, modnii serjigneh duu, nohoi hutsahiig bichij avlaa. Manai studiin ariin ailiin nohoi uchirgui ih hutsaad baisan mortloo namaig bichleg hiij ehlenguut hyasaj baigaa met hutsahaa baiv. Husehed hyasna gedgiig saihan haruullaa ner ul medeh banhar guai. Studidee ireed sonsson chin salhinii chimee ih surtei sonsogdoj baisan.   

EDUCUL-SELENGE: URA-URAGSHAA

EDUCUL -SELENGE: URA-URAGSHAA.
URA!!! Manai studi blogtoi bolloo. BLOGSPOT.COM davgui blogger baina. Odor bur Ariuka bid 2 ajilladag. Ariuka bol yapon mergejilten. ARIUKA tuunii mongol ner. Harin jinhene ner ni RYOKO VATANABE. Manai studi baiguulagdaad dongoj neg jil bolj baina. Studiinhee sonin hachin, hiij baigaa nevtruulgiinhee tuhai urgelj TA buhentei huvaaltsaj baih bolno.Ariuka Mongold anh ireed uhriin baas haraad "ENE YU VEE?" gej MAASH IH GAIHSAN gene lee. Tegeed ter bol maliin baas bogood oor torliinh bas baudag gedgiig medeed yavsan gazriinhaa malchid, jiriin irgedees maliin baasnii tuhai asuuj medsenee baasan garig burd gardag  ''BAASAN'' nertei Yaponii negen setguuld ''BAAS'' hemeeh  maliin baasnii tuhai material niitluuljee.  Tuugeer chin nevtruuleg hiiye gesen chin ih bayarlaj nadad orchuulj ogson. Bi tuuniig ni ariutgan shuugeed ARGAL, HORGOL, HOMOOL nertei nevtruuleg hiine gej bodoj baigaa. Argalaar biogaz hiih technologoor doctoriin zereg hamgaalsan erdemten Mongold baidag. ARGAL-BIOGAZ sonin yum shuu. Uunii tuhai material olj medeed Ta buhend hurgeh bolno.

ÓÐÀ-ÓÐÀÃØÀÀ

ÓÐÀ, áèä ºíººäºð áëîãòîé áîëëîî. Ñàéõàí áàéíà. BLOGSPOT.COM äàâã¿é áëîããåð áàéíà ø¿¿. Ýíý áëîãîî áàéíãà àæèëëóóëæ áàéõ áîëíî.  Ìàíàé ñòóäèéí òóõàé, áèäíèé õèéæ áóé íýâòð¿¿ëýã, ºäºð á¿ð òîõèîëäîæ áàéãàà õºãæèëòýé ÿâäëàà Òà á¿õýíòýé ¿ðãýëæ õóâààëöàæ áàéíà ãýæ áîäîæ áàéíà. ªíººäðèéí áàéäëààð Àðèóêà áèä 2 àæèëëàæ áàéíà. Àðèóêà áîë ÿïîí ìýðãýæèëòýí.  Ò¿¿íèé ìîíãîë íýð Àðèóêà, õàðèí æèíõýíý íýð íü иîêî Âàòàíàáý. Àðèóêà Ìîíãîëä àíõ èðýýä ìàëûí áààñ õàðààä èõ ãàéõñàí ãýñýí. Çàì äýýð áàéñàí ¿õðèéí áààñûã õàðààä "Ýíý þó âýý?" ãýýä ÌÀÀØ ÈÕ ÃÀÉÕÑÀÍ  ãýíý ëýý. Òýãýýä áàñ ººð òºðºë áàéäàã þì áàéíà ãýäãèéã ìýäýýä î÷ñîí ãàçðûíõàà ìàë÷äààñ, æèðèéí õ¿ì¿¿ñýýñ àñóóæ, ººðèéíõºº îëæ ìýäñýí ç¿éëèéí òóõàé ßïîíä áààñàí ãàðèã á¿ðä ãàðäàã "Áààñàí" íýðòýé íýãýí ñýòã¿¿ëä "ÁÀÀÑ" íýðòýé ìàòåðèàë íèéòë¿¿ëæýý. "¯¿íèé òóõàé íýâòð¿¿ëýã õèéå" ãýñýí ÷èíü èõ áàÿðòàé õ¿ëýýí àâ÷ íàäàä îð÷óóëæ ºãñºí. Áè ò¿¿íèéã íü àðèóòãàí ø¿¿ãýýä ÀÐÃÀË, ÕÎÐÃÎË, ÕÎÌÎÎË íýðòýé íýâòð¿¿ëýã áîëãîíî ãýæ áîäîæ áàéãàà. Àðãàëààð áèîãàç õèéæ áîëíî ãýñýí. Ñîíèí ø¿¿. ¯¿ãýýð õàìãààëñàí ýðäýìòýí ìîíãîëä áàéäàã. Ò¿¿íýýñ, áàñ ººð ýõ ñóðâàëæààñ ÀÐÃÀË - ÁÈÎÃÀÇ-íû òóõàé îëæ ìýäýýä Òà á¿õýíòýé õóâààëöàõ áîëíî.